OLEN SANATON

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141297-naisista-ei-ole-johtajiksi

Viime postaus oli iloinen postaus. Tämä ei.

Päällimmäiset päässäni pyörivät tunteet ovat vihainen, surullinen, ärsyyntynyt, kyseenalaistava ja järkyttynyt. Oikeesti? Luenko tällaista tekstiä Suomessa vuonna 2017? Joissakin kohtia alan itsekin miettiä että meneekö tämä yrittäjyyslinjan mediaportfolioni liian henkilökohtaiseksi, mutta noh, se on luonteeni ja tapani toimia. Teen asiat tunteella, otan helposti asiat henkilökohtaisesti ja saan parhaimmat setit aikaiseksi silloin, kun joku asia menee minulla tunteisiin, tapahtui se sitten hyvässä tai pahassa. Kyllä tässä silti aiheessa pysytään kun mediassa pyöritään ja yrittäjyyttä käsitellään.

En voi uskoa, että otsikkona toimii lause ''Naisista ei ole johtajiksi'' Mitenkä niin? Kuka niin määrittää? Miksi nainen ei voi olla parempi kuin mies? Miksei molemmat sukupuolet voi olla yhtä hyviä? Miksei maailma ymmärrä yksilöiden päälle? Miksi pitää vetää tiukka viiva kahden sukupuolen välille? Miksi x10000.

En ole äärifeministi. En ole siveyden sipuli, ihmisistä puhtosin. En ole täydellinen, enkä voi, enkä tule tuomitsemaan ketään. En aina muista kunnioittaa ja arvostaa, olen joskus itsekäs. Välillä (esim edellisessä postauksessa) yleistän. Ei minun arvomaailmani ole juuri oikea, mutta se on minun maailmani, miten minä tämän universumin näen ja koen. Mietin ääneen monia kysymyksiä, pohtien niihin vastauksia. Yksi niistä on jo pidemmän aikaa ollut se, miksi universumi on niin epäreilu? Tässä tapauksessa universumi on epäreilu naisia kohtaan. Universumi on epäreilu siinä kohtaa kun yksilö unohdetaan. Mitenniin naisista ei ole johtajiksi? Tekstin luoja taisi unohtaa vaikkapa Suomen entisen presidentin, Tarja Halosen, josta oli erittäin hyväksi johtajaksi.

Niinkuin jo aikaisemmin totesin, kyllä minäkin yleistän. Suuttuneena olen saattanut tokaista ''miehet ovat sikoja''. Joskus kutsun itseäni blondiksi kun en tajua jotakin juttua. Yleistäessä pyrin kuitenkin muistamaan myös poikkeukset. Linkin tekstissä on kuusi perustetta, jotka käsittelevät sitä miksei naisesta ole johtajaksi. Toinen on esimerkiksi se, ettei nainen usko itseensä. Mikä minä sitten olen, jos uskon että minusta on Suomen tulevaksi presidentiksi? Osa minusta on niinkin empaattinen ja ymmärtäväinen, että tajuan kyllä mihin tekstillä on pyritty ja tajuan sen idean. En vain siedä ajatusta siitä, että hyvät, helmiyksilöt unohdetaan. Eihän kaikista miehistäkään ole johtajiksi. Ei se ole sukupuolesta kiinni, vaan yksilöstä. Jokainen ihminen, nainen, mies, lapsi, äiti, isä, johtaja, työntekijä, opiskelija, ihan mikä vain, epäonnistuu joskus. Epäonnistuminen on inhimillistä. Ei ihme että naisia pelottaa epäonnistuminen yrittäjyysmaailmassa, jos netistä löytyy tekstejä niin kuin tuo.

''Tutkimus paljasti, että naisten käytös on kaikin puolin onnetonta johtajaksi pääsemisen kannalta. Vika on täysin naisissa itsessään.''

Vika ei ole naisessa. Vika on siinä joka ennakkoluuloja asettaa.

Maailma ei ole mustavalkoinen, vaan kaikkea siltä väliltä. Vaikka miehet hallitsevat johtajuusalalla, on myös naisista siihen. Se ei ole niin mustavalkoista niinkuin otsikko ''Naisista ei ole johtajiksi'' viestittää. Säännöissäkin on poikkeuksia.

OSAAMINEN EI IKÄÄ KATSO

https://www.gloria.fi/artikkeli/ihmiset/marimekon_toimitusjohtaja_tiina_alahuhta_kasko_pidan_suurista_myos_mahdottomalta

Menestysnaisista on aina kiva lukea juttuja eri medioissa. Gloria -lehti käsittelee ylläolevassa suomalaista, iloista energiaa hehkuvaa Tiina Alauhta-Kaskoa, Marimekon tämänhetkistä toimitusjohtajaa.

''Tiina Alahuhta-Kaskon ura on vasta nousukiidossa, mutta hän on jo toinen niistä kahdesta naisesta, jotka toimivat Suomessa pörssiyhtiön toimitusjohtajana.''

Astuessaan Marimekon toimitusjohtajan virkaan oli Alahuhta-Kaskolla melkoisen suuret saappaat täytettävänä. Artikkelista on kuitenkin luettavissa taas yksi niistä ihanista menestystarinoista, jotka inspiroivat naisia yrittämään. Mielenkiintoisen linkin tarinasta tekee se, että Alahuhta-Kasko on aloittanut uransa aikoinaan kesätyöntekijänä. Työnteolla, positiivisella energialla ja intohimolla hän on raivannut tiensä siihen missä seisoo juuri nyt.

''Kirsti Paakkanen palkkasi minut kymmenen vuotta sitten vastaamaan kansainvälisestä pr-toiminnasta. Pääsin hänen kauttaan mielettömään oppiin. Hän heitti minut suoraan kylmään veteen ja kutsui sitä kouluttamiseksi. Sitä kautta aloin kehittyä ja oppia pr-toimintaa ja brändin rakentamista. Kirsti oli vaativa ja inspiroiva pomo. Hän kannusti aina rohkeuteen ja antoi suoraa palautetta. Olemme edelleen hyviä ystäviä.''

Minä henkilökohtaisesti uskon iloisuuteen. Uskon positiiviseen energiaan, hymyilyyn ja innokkuuteen tehdä, luoda ja tavata uusia ihmisiä. Sellaisella niin sanotulla hyvällä meiningillä pääsee jo pitkälle. Toki Marimekon toimitusjohtajan saappaisiin astuessa tarvitaan myös tietoa ja taitoa, mutta itse olen sitä mieltä että ihmisen olemuksellakin on suuri merkitys. Aloin lukea erilaisia artikkeleita Alahuhta-Kaskosta, ja on hauskaa kuinka pelkistä kuvista ja artikkeleista huokuu yksi sana: Marimekko. Minun korvilleni kuulostaa, että toimitusjohtaja on juuri hänelle oikeassa työssä. Marimekko on iloisuutta huokuva brändi. Tiina Alauhta-Kasko on iloiselta vaikuttava ihminen. Hän puhuu intohimoisesti rakkaudesta Marimekkoa kohtaan. On tärkeää, että ihminen tekee työkseen sitä, mistä nauttii, ja tästä artikkelista huomaa sen, että ainakin Alauhta-Kasko on tämän neuvon noudattamisessa onnistunut.

Tämä artikkeli osoittaa myös sen, että ikä ei osaamista katso. Alahuhta-Kasko on syntynyt vuonna 1981 ja johtaa yhtä Suomen tunnetuimpia yrityksiä. Se on suuri saavutus nuorelle naiselle. Tekisi mieli tehdä galluppi siitä, mitä tulee mieleen suuren suomalaisen yrityksen toimitusjohtajasta. Jätän gallupin kuitenkin väliin ja luotan omaan mielikuvaani: 50/60-vuotias mies, puku päällä ja kravatti kaulassa. Jos mielikuva on tuollainen, kertonee se kai siitä, että naisvoimaa on liian vähän. Sitä tarvitaan enemmän jotta mielikuva muuttuu vaikkapa siihen, että suuryrityksen johdossa onkin hymyilevä ja rajattoman mielikuvituksen omaava positiivinen persoona, niinkuin Alahuhta-Kasko. Hän on kuitenkin inspiroiva tapaus, joten toivottavasti mielikuva ajan saatossa muuttuisi avoimemmaksi.

Kun tekee työkseen sitä mitä rakastaa, tuntuu kuin ei tarvisi edes tehdä töitä. Itse odotan vielä tuota päivää ja kokemusta, mutta uskon, että Tiina Alahuhta-Kasko on tuossa tilanteessa, vastuusta ja yritysmaailman paineista huolimatta.

YRITTÄJÄ JA ÄITI ON YHTÄKUIN SUPERNAINEN

https://anna.fi/ihmissuhteet/parisuhteessa/millainen-aiti-on-yrittaja-aiti

Pienestä pitäen isäni on asian kuin asian suhteen opettanut, että elämässä täytyy arvostaa. Täytyy arvostaa muita ihmisiä, itsestäänselvyyksiä, oikeuksia, kattoa pään päällä ja kaikkea sitä, mistä ihminen voi tuntea edes pientä kiitollisuutta. Oppi on mennyt perille. Isäni ansiosta minusta huokuu rajaton määrä arvostutsta elämää, asioita ja ihmisiä kohtaan. Arvostustani annan myös jokaiselle yrittäjälle, mutta etenkin yrittäjälle, joka on vielä samanaikaisesti äiti.

Oletko kuullut yhdenkään naisen suusta, että äitiys olisi helppoa? Väitän, että et ole. Entäpä yrittäjyys? Väitän, että ei, et ole kuullut että sekään olisi helppoa. Niinkuin otsikko kertoo, omasta mielestäni äitiyden ja yrittäjyyden yhdistelmään ryhtyvä on supernainen. En voi vedota omaan kokemukseen, sillä olen vielä pikkuliisi isossa maailmassa jolla on paljon opittavaa ja elettävää. Omistan kuitenkin silmät joilla näen ja korvat joilla kuulen. Aisteillani olen tehnyt sen havainnon, että supernaiseksi ryhtyminen vaatii naiselta sitkeyttä, uhrautumista ja voimaa, sekä paljon muuta mistä minulla ei ole pienintä aavistustakaan. Anna.fi -artikkelissa puhuu 27-vuotias Henna. Henna on perheenäiti ja yrittäjä. Sen lisäksi, että arvostan sitä mihin Henna on ryhtynyt, arvostan sitä miten hän työstään ja arjestaan kertoo. Kaunistelemattomasti. Peruslause mikä yrittäjyydestä tulee mieleen on se, ettei se ole ruusuilla tanssimista ja on olemassa niin hyviä kuin huonoja aikoja. Henna kertoo kuitenkin kaunistelemattomasti myös parisuhteestaan, lapsistaan ja sanoo sen, ettei ole tällä hetkellä paras mahdollinen äiti.

''Vaikka oman yrityksen pyörittämisessä on hyvät puolensa ja perheen ja yrittämisen yhdistäminen on jotakuinkin mahdollista, Henna ei suosittele sitä kaikille. Omaa selviytymistään hän ei epäillyt hetkeäkään.''

Uskon, että avainsana tuohon yhdistelmään on äidinvaisto. Oikeastaan tarkemmin ajateltuna uskon, että kuka vain yrittäjä olisi parempi työssään jos omaisi äidinvaiston. Sen vaiston avuin uskon että yrittäjä ymmärtää paremmin niin kodin kuin myös yrityksensä tarpeita ja osaa käsitellä paremmin ihmisiä. Äidinvaisto auttaa jaksamaan unettomana, väsyneenä ja rikkinäisenä. Äidinvaiston ansiosta onnistuminenkin tuntuu varmasti paremmalta. Ja mikä parasta, yrittäjänä onnistuessa on onni olla äiti, sillä kotona on iloitseva pikkukansa joiden kanssa voi iloita. Onnistuminen ei ole mitään jos ei sitä saa jakaa jonkun kanssa. Nainen, joka on yrittäjä ja äiti, jakaa automaattisesti onnistumisensa perheensä kanssa.

Olen isäni kasvattama nuori nainen. Isäni ei ole nainen eikä äiti, mutta hän on kasvattanut minut melkeimpä yksin, ja on yrittäjä. Siispä tiedän sen, millaista on elää taloudessa jossa on yrittäjyyttä ja vanhempi, jolla on samanaikaisesti arki pyöritettävänä ja lapsi huolehdittavana. Voisin käyttää termiä isyysvaisto, jonka isäni omistaa. Sen avulla hän on selviytynyt minun ja kahden sisareni kanssa, ja samanaikaisesti tehnyt töitä opettajana, yrittäjänä ja kaiken lisäksi remontoinut kotona ja mökeillä. Monta rautaa on hänellä aina tulessa, ja vanhemmuuden ansiosta hänellä on siihen voimaa. Oli sitten nainen tai mies, äiti tai ei, mutta yrittäjänä lapset tuovat varmasti motivaatiota työhön, ja palavan halun onnistua tekemisessään lasten vuoksi. Näin ainakin meillä kotona. Isäni on minulle supersankari.

”Sama äiti olen edelleen, en hyvä, mutta en huonoimmastakaan päästä. Haluaisin kuitenkin olla parempi. Teen nyt töitä, että voin viettää pari kertaa vuodessa lasteni kanssa aurinkolomaa. Se on minun tapani antaa itsestäni ja hemmotella heitä.”  Kertoo Henna.

Kunhan äidillä on lapsilleen rajaton määrä rakkautta ja aikaa välittää, on yrittäjän ja äitinä olemisen yhdistelmä mahdollinen. Hennan sanoin kakki siihen eivät pysty, mutta kunhan sitkeyttä ja kyky pitää järjestystä yllä mutta samalla hallita kaaosta löytyy, on supernaisena olo ok. Ripaus äidinvaistoa, voimaa, rohkeutta ja paineensietoa, ja voilá, yhdistelmä on yrittäjä-äiti, supernainen.

HOT JUURI NYT: MICROBLADING

http://www.menaiset.fi/artikkeli/tyyli/kauneus/uusin-kulmakarvavillitys-viiltava-microblading

http://www.kakkobrows.com/

https://www.instagram.com/kakkobrows/?hl=fi

''Kestävämpää kuin värjäys, muttei niin lopullista kuin kestopigmentointi. Joko olet kuullut kulmakarvojen microbladingista?''

Kakkobrows on ihanan ystäväni, Annika Kakon perustama yritys, mikä keskittyy kulmakarvojen microbladingiin. Ylläoleva lainaus kertookin selkeästi ja ytimekkäästi sen, mistä tässä kauneusalalla villitsevässä trendissä on kyse.

Ei ihme, että Me Naiset -lehti löysi haastateltavakseen Annikan. Kakkobrows on nimittäin tämän hetken kuumimpia yritysnimiä, ja microblading kuumimpia tekniikoita kauneusalalla Suomessa. Menaiset.fi:n artikkelista löytyykin tieto siitä, että ajat Annikalle ovat niin haluttuja, että varaukset menevät jopa puolen vuoden päähän. Annika aloitti microblading kulmakarvojen tekemisen elokuussa 2016, ja asiakasmäärä vain kasvaa kasvamistaan.

Tässä blogitekstissä haluan keskittyä siihen, miten itse uskon Kakkobrowsin kasvattaneen hurjan suosiomäärän niin nopeassa ajassa. Näin ystävän näkökulmasta ja microblading kulmien ottaneena tiedän sen, että Annika kohtelee asiakasta kuin kukkaa kämmenellä ja takaa parhaan mahdollisen kokemuksen minkä asiakas voi saada. Hyväsydämisyys huokuu Annikasta ja lopputulos on parasta markkinoilla.

Mutta entäs sitten somessa seikkalijana, jos en tuntisi Annikaa? Näkisin Annika Kakon, Kakkobrowsin omistajan, joka on tarttunut viisaaseen aikaan erittäin hyvään liikeideaan. Viimevuosien varrella on selkeästi villinnyt erilaiset kulmakarvatrendit, joten ajoitus on täydellinen: kulmakarvojensa kanssa kamppailevat, toivonsa menettäneet tapaukset ovat saaneet vastauksen ongelmaansa. Vastaus ongelmaan on Kakkobrows. Kakon taiteilemat kulmat ovat tämän päivän kulmakarvatrendien mukaiset, mutta jokainen asiakas omineen toiveineen ja tarpeineen on otettu huomioon. Esimerkiksi Kakkobrows -instagram tiliä selatessa huomaa, että jokaisella asiakkaalla on erilaiset, juuri itsensä näköiset kulmat kulmat. Kulmakarvat joita Annika taiteilee, ovat trendikkäät. Trendit myy. Yksinkertaista ja nerokasta.

Kakkobrows -instagramia tarkastellessa moni muukin asia kiinnittää huomion kuin se, että kädenjälki on kerrassaan upeaa. Seuraajia on jopa 3662! Se on paljon. Kakko on kasvattanut mainettaan kauneusalalla mm. somen kautta. Kuvista, joita Kakko jakaa työnjäljistään, voi bongailla myös muutamia julkisuudesta, kuten blogimaailmasta tuttuja kasvoja. Somen kautta tällainen nerokas kauneustrendi leviää nopesti, etenkin kun alan ammattilaiset ja julkisuuden henkilöt tällasita suosittelevat. Trendikäs myytävä palvelu ja maineen kasvatus somessa, mikä loistava yhdistelmä 2017-luvulla.

On onni olla Annikan ystävä. Yksi maailman parhaista tunteista on se, kun näkee lähimmäisen onnistuvan. Kakkobrowsissa näen erittäin vahvaa onnistumista. En voisi olla ystävästäni ylpeämpi ja Kakkobrowsin menestyksestä iloisempi.

 

Ylhäällä kuva omasta Kakkobrows -lopputuloksestani. Jokainen aamu on edelleen, kahdeksankin kuukauden jälkeen helpompi. Sara Siepin sanoin ''taas löydetty uus helppo tapa huijata miehii, microblading kulmat''.

VAIHTOEHTO VEGAANILLE

http://yle.fi/uutiset/3-9230965

Tässä maailmassa, tässä hetkessä, vegeys on trendi. Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden jättäminen ruokavaliosta on jatkuvasti kasvussa, minkä takia vegehyllyn tarjonta kasvaa samassa suhteessa. Syitä ilmiölle riittää varmasti monia, mutta lihattomuus on muodikasta ja in juuri nyt.

Mullistavan muutoksen kasvismaailmaan keksi Maija Itkonen ideallaan nimeltä nyhtökaura.
Nyhtökaura on suomalaisen Gold&Green Foodsin valmistama kasvipohjainen proteiinipitoinen elintarvike, joka on tehty kaurasta ja palkokasveista. Idea nyhtökauraan lähti Maija Itkoselta vuonna 2014, ja keväällä 2016 alkoi nyhtökauran valmistaminen. Kysyntä on kovaa, eikä ihme, sillä nyhtökaura on mullistava keksintö, joka muistuttaa lihaa, mutta on täysin kasviperäistä. Toisin sanoen, idea on juuri sitä mitä maailma on kaivannut.

''Nyhtökaura on osunut ytimeen, ihmiset ovat innostuneet jopa jonottamaan tuotetta''

Ylen uutisissa Itkonen on käynyt puhumassa lukiolaisilla ideastaan, unelmistaan ja matkastaan siihen missä hän seisoo juuri nyt. Ideoihinsa Itkonen on raivannut tiensä design maailmasta, ja sittemmin ruvennut tutkimaan. Kuoppaisen tien kautta hän teki sen. Keksi jotain mullistavaa ja toteuttaa tällä hetkellä unelmaansa.

Maija Itkosen tarina on hyvä muistutus siitä, että yksi kuoppa matkalla tavoitteeseen ei unelmaa kaada. Ei tutkijakaan aluksi uskonut Itkosen ideaan. Silloin töitä, tutkimusta ja todistusmateriaalia pitää tehdä niin paljon, että idea ottaa tuulta alleen ja siihen uskotaan. Luottoa itseensä pitää olla tarpeeksi. Ja onko parempaa tunnetta kuin se, että todistat pystyväsi johonkin mihin muut eivät uskoneet. Itkonen uskoi itseensä, toteutti kasvisruokamaailman mullistavan muutoksen ja näytti muille, että ideassa on potentiaalia. Tällä hetkellä keksintö on menestys.

Kuka uskoo unelmaasi, jos et itsekään usko?