OLEN SANATON

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141297-naisista-ei-ole-johtajiksi

Viime postaus oli iloinen postaus. Tämä ei.

Päällimmäiset päässäni pyörivät tunteet ovat vihainen, surullinen, ärsyyntynyt, kyseenalaistava ja järkyttynyt. Oikeesti? Luenko tällaista tekstiä Suomessa vuonna 2017? Joissakin kohtia alan itsekin miettiä että meneekö tämä yrittäjyyslinjan mediaportfolioni liian henkilökohtaiseksi, mutta noh, se on luonteeni ja tapani toimia. Teen asiat tunteella, otan helposti asiat henkilökohtaisesti ja saan parhaimmat setit aikaiseksi silloin, kun joku asia menee minulla tunteisiin, tapahtui se sitten hyvässä tai pahassa. Kyllä tässä silti aiheessa pysytään kun mediassa pyöritään ja yrittäjyyttä käsitellään.

En voi uskoa, että otsikkona toimii lause ''Naisista ei ole johtajiksi'' Mitenkä niin? Kuka niin määrittää? Miksi nainen ei voi olla parempi kuin mies? Miksei molemmat sukupuolet voi olla yhtä hyviä? Miksei maailma ymmärrä yksilöiden päälle? Miksi pitää vetää tiukka viiva kahden sukupuolen välille? Miksi x10000.

En ole äärifeministi. En ole siveyden sipuli, ihmisistä puhtosin. En ole täydellinen, enkä voi, enkä tule tuomitsemaan ketään. En aina muista kunnioittaa ja arvostaa, olen joskus itsekäs. Välillä (esim edellisessä postauksessa) yleistän. Ei minun arvomaailmani ole juuri oikea, mutta se on minun maailmani, miten minä tämän universumin näen ja koen. Mietin ääneen monia kysymyksiä, pohtien niihin vastauksia. Yksi niistä on jo pidemmän aikaa ollut se, miksi universumi on niin epäreilu? Tässä tapauksessa universumi on epäreilu naisia kohtaan. Universumi on epäreilu siinä kohtaa kun yksilö unohdetaan. Mitenniin naisista ei ole johtajiksi? Tekstin luoja taisi unohtaa vaikkapa Suomen entisen presidentin, Tarja Halosen, josta oli erittäin hyväksi johtajaksi.

Niinkuin jo aikaisemmin totesin, kyllä minäkin yleistän. Suuttuneena olen saattanut tokaista ''miehet ovat sikoja''. Joskus kutsun itseäni blondiksi kun en tajua jotakin juttua. Yleistäessä pyrin kuitenkin muistamaan myös poikkeukset. Linkin tekstissä on kuusi perustetta, jotka käsittelevät sitä miksei naisesta ole johtajaksi. Toinen on esimerkiksi se, ettei nainen usko itseensä. Mikä minä sitten olen, jos uskon että minusta on Suomen tulevaksi presidentiksi? Osa minusta on niinkin empaattinen ja ymmärtäväinen, että tajuan kyllä mihin tekstillä on pyritty ja tajuan sen idean. En vain siedä ajatusta siitä, että hyvät, helmiyksilöt unohdetaan. Eihän kaikista miehistäkään ole johtajiksi. Ei se ole sukupuolesta kiinni, vaan yksilöstä. Jokainen ihminen, nainen, mies, lapsi, äiti, isä, johtaja, työntekijä, opiskelija, ihan mikä vain, epäonnistuu joskus. Epäonnistuminen on inhimillistä. Ei ihme että naisia pelottaa epäonnistuminen yrittäjyysmaailmassa, jos netistä löytyy tekstejä niin kuin tuo.

''Tutkimus paljasti, että naisten käytös on kaikin puolin onnetonta johtajaksi pääsemisen kannalta. Vika on täysin naisissa itsessään.''

Vika ei ole naisessa. Vika on siinä joka ennakkoluuloja asettaa.

Maailma ei ole mustavalkoinen, vaan kaikkea siltä väliltä. Vaikka miehet hallitsevat johtajuusalalla, on myös naisista siihen. Se ei ole niin mustavalkoista niinkuin otsikko ''Naisista ei ole johtajiksi'' viestittää. Säännöissäkin on poikkeuksia.