KOTIKAUPUNGIN NAISVOIMAA

http://www.reimari.fi/2016/11/01/tiina-koskenheimo-vuoden-naisyrittaja/

Ylläolevasta linkistä löytyy Reimari.fi -sivuston artikkeli Kotkan seudun naisyrittäjien valitsemasta vuoden naisyrittäjästä Tiina Koskenheimosta. Koskenheimo on perustanut sisustus ja vanhantavankaupan Tamburiinin, ja taloudellisesti vaikeiden aikojen keskellä toteuttanut omaa unelmaansa - yrittää Kotkassa. Nainen pohtii jopa sitä, miksei ruvennut yrittäjäksi jo 30 vuotta sitten, vaan vasta sen jälkeen kun hänet hommaan suostuteltiin.

Itse henkilökohtaisesti kunnioitan jokaikistä ihmistä, niin naista kuin miestä, joka ottaa riskin, levittää siipensä ja hyppää yrittäjyyden maailmaan. Näin Kotkassa eläneenä ja kasvaneena tiedän, ettei töiden saanti ole helppoa Suomen ja Kotkan kamppaillessa talousvaikeuksien keskellä. Mutta entäpä sitten yrittäjänä oleminen Kotkassa? Itselläni kokemusta on ainoastaan NY -rupeamasta joka kesti 2 vuotta eikä huolet yrityksen konkurssista olleet minulle tai muillekaan yrityksen jäsenille edes mahdollisia. Oma mielipiteeni kuitenkin on, että jos pienellä, suoraan sanoen huonosti menevällä paikkakunnalla rupeaa yrittäjäksi, tarvii siihen melkoisen määrän munaa ja asennetta.

''Meillä on Kotkassa upea joukko mahtavia naisyrittäjiä, jotka kannustavat ja tukevat toisiaan. On hienoa kuulua heihin ja saada tällainen tunnustus'', viime lauantaina Ravintola Keisarinsatamassa kukitettu Koskenheimo sanoo.

Jos olisin yrittäjä pienellä paikkakunnalla, juuri tuo olisi sitä mitä tarvitsisin. Uskon, että kuka vain pystyy hyviin suorituksiin yksin, mutta tuella ja kannustuksella rutkasti parempiin. Ennen Reimarin artikkeliin tutustumista en ollut kuullutkaan Kotkan seudun naisyrittäjistä. Minun korvilleni musiikkia on se, kun kuulen ihmisten puhaltavan yhteen hiileen ja tukevan toisiaan. Suomen laajuisesti Kotkaa pidetään surullisten sattumusten paikkakuntana. Pintaa raapaistessa ja syvemmälle tutustuessa löytyy kuitenkin niinkin hienoja asioita, kuin tiimipeli ja tukeminen. Jos olisin nainen joka uskaltaa yrittää Kotkassa, olisi varmaa, etten pystyisi siihen ilman muiden samoja asioita läpikäyvien tukea. On hienoa nähdä, että suuren tunnustuksen saanut Koskenheimo osaa arvostaa niin palkintoa, mutta myös kaikkea sitä, mikä hänet on tuonut Vuoden Naisyrittäjäksi. Yksi niistä merkittävistä vaikuttajista on tuki.

''Töitä tehdään seitsemän päivää viikossa. Toisena päivänä voi tehdä enemmän ja toisena vähemmän. Ei työ silloin ole rankkaa, kun se on mieleistä. Töissä pitää olla kivaa.'' Koskenheimo kertoo.

Nuorena opiskelijana minulla on vielä kaikki ovet avoinna. Voin ruveta lääkäriksi, voin haaveilla lentäjän urasta, voin toteuttaa 5-vuotiaan Liisin unelmat ja tavoitella prinssiä jotta olisin jonain päivänä oikea prinsessa. Koska kaikki ovet ovat avoinna, on yksi niistä yrittäjäksi ryhtyminen. Jos 10 vuoden päästä herään aamuisin yrittäjänä, tahdon herätä hymy huulessa sen takia, että nautin haasteesta johon olen ruvennut. Haluan olla työntekijöilleni paras mahdollinen pomo. Haluan nauttia työstäni jota teen, ja jännityksestä joka kulkee uravalintani mukana. Vuoden naisyrittäjäksi valittu Koskenheimo pitää työtään mielekkäänä. Uskon, että jos työ olisi ollut vastenmielistä, ei tunnustus olisi mennyt juuri hänelle. Jos olen tuleva naisyrittäjä, on varmaa, että tahdon saada työstäni voimaa, enkä taakkaa arkeen.

Palkinto kovasta työstä on aina hyvä motivaation lähde työntekoon. Etenkin Kotkassa, jossa yrittäjyys voi olla hankala rupeama, on hienoa, että myös tunnustusta jaetaan. Koskenheimo on hieno inspiraatio monille naisille pienellä paikkakunnalla. Etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina inspiraatiota uusien työpaikkojen luomiselle tarvitaan.

Hatun nosto, kymmenen pistettä ja papukaijamerkki Koskenheimolle siitä, että on uskaltanut hypätä, levittää siipensä ja antaa lentää yrittäjyyden maailmassa - etenkin naisena, ja etenkin Kotkassa.